Kauhanojan kylä on syntynyt keskiajan lopulla Loimijoen varteen. Kauhanojan naapurikylät ovat Ypäjä, Manninen, Joenperä, Hattula ja Sieppala. Näistä Ypäjä ja Manninen kuuluvat nykyisin Ypäjän kuntaan. Kauhanojan rajat ovat suorat ja selväpiirteiset, mutta keskellä kylän aluetta on Joenperän kylään kuuluva entinen niittyalue.
Ensimmäiset tunnetut isännät Kauhanojalla olivat vuonna 1540 Heikki, Matti ja Erkki. Matin talo tunnetaan myöhemmin nimellä Perho ja Heikin talosta tuli nimeltään Sakkinen. 1500-luvun puolivälin jälkeen kylässä oli myös Aleksi -niminen isäntä, jota vuonna 1570 sakotettiin veljensä niityn omimisesta. Erkin talo oli kylän suurin ja se jaettiin jo vuonna 1573 Pietarin ja Einon kesken. Pietarin osa talosta oli pienempi ja se tunnetaan myöhemmin nimellä Jaakola. Einon talo oli kylän suurin. Vuonna 1600 siellä oli yksi Loimaan suurimmista karjoista. Karjaan kuului muun muassa 10 härkää, 19 lehmää, 24 nuorta karjaa ja 50 lammasta.
1600-luvun alussa kylässä jaettiin kaksi taloa. Ensin vuonna 1615 Sakkinen jaettiin veljesten Pentin ja Yrjön kesken Sakkiseksi ja Puntoksi. Kolmea vuotta myöhemmin Einon talo jaettiin veljeksille Sipille ja Martille. Taloja alettiin kutsua Sipiläksi ja Marttilaksi. Tämän jälkeen seuraava jako tehtiinkin vasta 1700-luvun puolivälissä, kun Punto jaettiin. Toisen puolikkaan sai isännöitäväkseen talon poika ja toisen vävy. Ennen isojaon toimittamista jaettiin vielä Sipilä noin vuonna 1770. Jako tapahtui veljesten kesken. Talon nuorempi poika jatkoi isänsä jälkeen Sipilän isäntänä, ja vanhemman pojan saamaa taloa alettiin kutsua Loimalaksi.
Kirjoitus perustuu 19.9.2012 pidettyyn Kyläkeskiviikko-esitelmään. Kirjoittaja: Kirsi Laine, Suomen maatalousmuseo Sarka.
Lisää kylän historiaa:
Palvelun toteutus: JPmedia