Lieskiven Paja
Historiallinen paja on Kauhanojan maamerkkinä aina 1800 -luvun puolivälistä. Muistitiedon mukaan pajan ensimmäinen seppä, Matti Lindström, aloitti työskentelyn pajassa vuonna 1852. Matin pojasta Kalle Lindströmistä tuli isänsä jälkeen seppä, joka jatkoi sepän työtä Kauhanojan pajalla. Kallen poika Kalle Lieskivi (vuoteen 1935 saakka Lindström) jatkoi niin ikään isänsä jalanjäljissä seppänä samaisella pajalla. Jonkin aikaa pajassa työskentelivät myös Lieskiven pojat Gunnar ja Markus Lieskivi. Myöhemmin he siirtyivät Fiskarsin palvelukseen.
Pajan esineistöineen on nykyisin Loimaa-Seuran hallinnoima ja avoinna yleisölle pyynnöstä. Esineistön ja rakennuksen lahjoittivat Loimaa-Seuralle viimeisen varsinaisen sepän lapset Anna Eskola, Gunnar ja Markus Lieskivi isänsä kuoltua 1978. Pajarakennus kunnostettiin talkoovoimin ja esineistö luetteloitiin. Esineistö onkin runsas ja siihen voi tutustua pyynnöstä. Vuosittain järjestettävien Pajapäivien aikaanpaja on avoinna yleisölle ja herää henkiin, kun seppä sytyttää ahjon.
Lieskiven Paja sijaitsee Vanhan Hämeentien ja Katinhännäntien risteyksessä.. Nykyään Lieskiven Paja toimii museona, mutta kerran vuodessa ahjo lämmitetään ja kyläläiset kokoontuvat perinteisille Pajapäiville seuraamaan sepän työtä. Ensimmäiset Pajapäivät vietettiin vuonna 1986.
Paja on seissyt mäellä jo 130 vuotta ja se on yksi kylän keskus paikkoja ja kyläläisille tavattoman tärkeä. Pajassa on työskennellyt ainakin viisi miespolvea, viimeisin varsinainen seppä Kalle Lieskivi kuoli vuonna 1978. Hänen lapsensa Anna Eskola, Gunnar ja Markus Lieskivi päättivät lahjoittaa pajan Loimaa Seuralle. Tämä oli korvaamaton kulttuuriteko, sillä näin pelastettiin entisajan ammattitaidosta kertova kohde. Myös Pajan työkalut lahjoitettiin ja niistä suurin osa on Kalle Lieskiven tekemiä. Paja seisoo Heikki Perhon maalla, nykyisin omistaja on Teemu Perho. Heikki Perholta kysyttiin, onko hänellä mitään sitä vastaan, että Paja edelleen seisoo vanhalla paikallaan. Sanoi hän pilke silmäkulmassaan: "Kaipa Loimaa-Seura sitten tekee taskvärkkiä taloon!"
Pajamäeltä lähtivät Hattulan, Joenperän, Kauhanojan ja Sieppalan nuoret miehet talvi- ja jatkosotaan puolustamaan maamme itsenäisyyttä. Kiitollisina ja kunniaa tehden kyläläiset pystyttivät 27.4.2001 paaden heidän muistokseen.
