Kauhanojan kylä -maaseutua parhaimmillaan

KAUHANOJAN KYLÄKRONIKKA

Kyläkronikalla on pitkät perinteet. Jo vuosia sitten ilmestyi ensimmäinen kronikka,  joka kertoi Petäjoen asuinalueen asukkaista. Se löytyi uudestaan Martti Revon arkistoista.

Uusi kyläkronikka on Lindholmin perheen alulle panema ja kertoo Pajasanomissa Kauhanojan, Joenperän, Hattulan (sisältäen Petäjoen) ja Sieppalan kylien asukkaista 2003 -vuoden alusta alkaen kyläläisten omin sanoin.

Ajatuksena on edetä loogisesti siten, että kukin kertoo muutamasta naapurista ja antaa vuoron sitten ensimmäiselle tekstiin mahtumattomalle lähinaapurille.

Näin syntyy 2000-luvun alun kyläeepos, jossa kaikki kylien taloudet on mainittu.  Siinä on näytettä yhteistyön voimasta ja hyvästä yhteishengestä kylillä, sellaisesta, joka yhdistää kaikkia asukkaita ja antaa ulkopuolisille signaalin: tänne kannattaa muuttaa!

Kauhanoja
- Kalliomäki   puuttuu        PS 1/2003 
- Nihtimäki                              PS 2/2003
- Nihtimäentietä edelleen   PS 5/2003
- Nihtimäentieltä Honkasaarentielle   PS 6/ 2003
-Joenperä - Petäjoki    -puuttuu          PS 1/ 2004
-Sillankorva - Petäjoki           PS 2/2004
-Petäjoki - Hattulanmäki       PS 3/ 2004
-Hattulanmäki jatkuu            PS 4/2004
-Petäjoki                                      PS 5/2004
-Hämeentie - Joenperäntie  PS 6/2004
-Joenperäntie                            PS 7/2004
-Joenperäntien varresta     PS 9/2004
-Vanha Hämeentie
- alku                                         PS 1/2005
- jatkoa alulle                       PS 2/2005
- Sieppala                               PS 5/2005

MUISTELOITA LOIMAAN PETÄJOELTA - VANHA KYLÄKRONIKKA
Kirjoittanut Eino Haavisto

Yritänpä läpikäydä Petäjoen kulman.
Mistä päästä alkaisi, se teki aluksi pulman.

Petäjoen kylän löydätte sieltä Hattulan kylän takaa.
Eikä ne pojat tällä seudulla joutilaina makaa.

Palomäki ja Ketola ovat kulmakunnan alkupäässä.
Petäjoki talvet kaikki ompi umpijäässä.

Sillankorva, Lakansuo ja Virtasen Osku myötä.
Uusitalo Kettulan Kallelta vaatii paljon työtä.

Alhainen ja Takatalo ovat naapurukset.
Lintulalla muoristaan on omat vastukset.

Perko, Rinne ja Kuusisto ne korvan laidassa hyörii.
Mäkelän veljekset ja Kanniston joukko kintereillä pyörii.

Ojanen ja Luontomaa ovat aivan uudet talot.
Saariselta ja Pajuselta vilkkuu illoin valot.

Ojala on vankka talo, samoin Savela ja Verho.
Ojalan vaarilla Petäjoen varrella on oikein oma kerho.

Lundin nimi ompi muutettu Rantomaaksi.
Ranalasa ja Näsölästä on jäljellä enää laasti.

Levossa on isäntiä ollut monen monta.
Kallen ja Väinön askeleet on Suomelan pellon sonta.

NIHTIMÄELLE PÄIN                Pajasanomat 3/ 2003

Nihtimäelle päin vie
alun matkaa pikitie.
Soratietä voinet jatkaa
suorat pätkät tätä matkaa.
Rallireittinäkin kerran uusi,
pikataipaleita moottorit huusi.
Monta kertaa vääräs paikkaa oja
tutuks tuli Kauhanoja.

Oikealla Kolun talo,
sitten omistajana loisti Jokisen valo.
Omistajaks Reinikainen vaihtui,
silloin eläinhuolet kylältä haihtui.
Tohtori paranteli hummat, siat,
avun saivat koirain, kissain viat.
Eläimet tään paikan omaksensa otti.
Nyt Tallqvistin omana joka soppi
Tallissa usein hirnuu hepo,
koirilla pihapiirissä on lepo.

Kauhanojan puolustuskuntokin on vakaa
Panssarivaunu vihollisilta rauhan takaa.
Naapurina Mäen Pentti ja Hanna,
poikaansa ei maailmalle anna.

Pertti rautaa yhteen liittää,
elannoksi eurot riittää.
Tässä oiva yrittäjän malli,
kohta on uusi hitsaushalli.

Kylätietä parin mutkan verran
löytää nuoren Mattilan Kalle-herran.
Tila kasvaa, viljaa tuottaa,
Kalle läskin voimaan luottaa. 

Kylätietä parin mutkan verran
löytää nuoren Mattilan Kalle-herran.
Tila kasvaa, viljaa tuottaa,
Kalle läskin voimaan luottaa. 

Tämän kronikan runoilivat Pekka ja Teuvo Ahokas

Tästä saa jatkaa Mattilan Kalle

NIHTIMÄEN TIETÄ JATKUU MATKAN SUUNTA           Pajasanomat 5 / 2003

Ohitse pyyhälsi jo myös kyläluuta!
naapurissa asuivat aikoinaan Tuovisen Toivo ja Hilma
nyt siellä vapaa-aikojaan viettävät Tapani ja Sirpa.

Seuraavassa mutkassa aurinko loistaa
ja Yleniuksen Elvin kukien värejä toistaa.
Sitten seuraakin taas loma-asutusta
kun poissa ovat Ojalan Uuno ja Suorannan Elsa

Pienen sivutiematkan jälkeen oikealla
asuu ja ahkeroi Mäki-Punnon Hanna.
Pois on muuttanut Anu, eikä sitä kai kadu?
Kun samaan suuntaan katsoo taaemmalle,
siellä maaseudun rauhasta nauttii Virtasen Janne.

Putkinotkossa puolestaan häärivät Naukkariset itse
ja Sihvonen on Nihtimäen talojen päätepiste.
Mika ja Marko ovat lähteneet maailmalle
terveiset mys heille, lähettää Kalle

Maila ja Eero jatkanevat tästä

NIHTIMÄENTIETÄ HONKASAARENTIELLE          Pajasanomat 6/2003

Nihtimäenteitä matka jatkuu Honkasaarentien peräpäähän,
Eksyssuon laitamille.
Lehtisaaren tilaa jo toinen polvi Heikkilöitä viljelee, - kai kohta kolmaskin
kun Juha tai Tiina isä Tarmolta ottavat ohjat omiin käsiin opinnoiltaan jahka ennättävät.

Honkasaari uudistunut Säilän ajoilta on, nyt siellä Sami asustaa kera Titta-morsion.
Haukan maille muuttivat Laaksoset, Kari ja Pirjo kaupungista,
kesäpaikaksi kunnostivataina välillä lapset ja lapsenlapsetkin siellä piipahtavat.

Tiekartassa seuraavaksi lukee Kannas, se ajoittain on tyhjillään
toki Arska Reiman vapaa-ajat viettää mökillään, kunnostaen tehden uutta
ettei ajan  hammas syö, eikä lopu puhdetyö, maalisuti jäljen jättää, vasara kilkattaa,
polttopuuta lämmikkeeksi talven varalle myös pilkkoaa.

Sitten saavumme Kantolaan, Mäkeläiset siellä häärää, mullikoitaan hoitelee.
Kolme poikaa isän ohjauksessa pelloilla myös ahkeroi -, kyntää, kylvää, korjaa, pui
välillä äiti harrastuksiin autollansa heitä  kuskaa, kurvit suoriks sukkuloi.

Mäkilä on paikan nimi Markus Mäen pihapiirin, himpun vasemmalle on Kello,
se taas on Niemisen Siskon ja Kallen talo, siitä vähän metsään päin on asumaton Muuri.
Paikannimet monet hauskat on tutkimatta vielä, voi kun joku ehtis taikka jaksais
ne muistoks näiden aikojen kirjoin kansiin viedä.

Kirjoitti Sihvoset Nihtimäentieltä

Niemisen Sisko ja Kalle, jatko riippuu teistä 

SILLANKORVA - PETÄJOKI     Pajasanomat 2/ 2004

Ojalasta matka jatkuu Luontomaalle.
Luontomaa se autiona aukealla seisoo.
Lepänalassa Saarisen Anja, Martti ja Kalle asustaa.
Martti pajassa ahertaa, Anja talon töistä huolen kantaa.

Tietä takaisin tullaan Sillankorvaan, siellä Pekka -
tietokone ja kynämies verraton.
Ketolassa Metsänperän Kauko yksin touhuaa.

Sitten suunta kohti Alhonketoa:
Petäjoen Paviljonki tanssijoita ja juhlijoita odottaa.
Lakkasuon Salmela, Salon Salmen ja Unton koti on.
Salme erinomainen kukkien kasvattaja on.
Lakkarannassa Ojalan Eeva ja Pentti eläkepäiviään viettää.

Petäjoen rannalla Juuren Leolla mökkikylä on.
Nummenpään Uuppon Jari uutta taloa rakentaa.
Kivirannassa Virtasen Seppo asustaa.
Apuun aina valmis lähtemään.
Kannistossa Luontomaan Teija, Mika ja poikatrio
uudessa kodissa asustaa.
Keskitalo, Mäkelän Kalervon talo autiona peltoaukealla seisoo.
Hannu tilaa isännöi.
Mäkelässä Maija, Hannu ja Pertti asustaa.
Maija käsitöiden taitava tekijä on.

Takamaa. Rinteen talo myös autio on.
Tilan isäntäväki Vesannot kaupungissa majailee.
Tullaan metsän reunaan ja Perkoon. Toini ja Antti siellä touhuaa.
Toini aina iloinen ja hyväntuulinen, muisti hällä vallan verraton.

Tämän jutun riipusteli paperille Terttu ja Heikki.

Tästä jatkaa kertomusta Perkon Toini ja Antti!

PETÄJOKI – HATTULANMÄKI   Pajasanomat 3/2004

Perkosta päivää, täällä Toini

No nytpäs Terttu homman lykkäs
on se kyll´niin väärin,
ei taida tässä riimi luistaa
vaikk´miettis mielin määrin.

Lähdetäänpäs Poutaselle...
Poutasella kotimiehenä on enimmäkseen Hannu
kun Oili tulee ansiosta on kuuma kahvipannu.

Esa kera morsionsa pitää eri pesää
kotiin kyllä tulevat, kun tulee työt ja kesä.

Raitasella savu joskus nousee taivaan rajaa
synnyinkodissaan pitää Reijo kesämajaa.

Onnea vaan Lötjöselle, onnea ja iloa.
Syntyi heille tyttövauva, Onnea monta kiloa!

Eipä ehdi Houkan Matti oloneuvokseksi
syy on tietty työn ja touhun - kukas senkin keksi?

Uudentalon lehmät ovat komiata karjaa,
Eila niille jutteleepi, välillä myös harjaa

Eila pykkää navettaa, ei sitä tehdä sallaa
toivon mukaan syksyllä on lehmät katon alla.

Metsänperän jälkeen ompi Suonpään Sepon talo
seuraavasta mutkasta jo näkyy Lundin valo.

Mennään Hattulanmäkeen...
Tulee hyvä olo ihan, kun näet Revon kauniin pihan.
Laavu siellä reunassa, onhan siinä järkeä
kun Saini ja Martti paistaa illoin särkeä.

Mäkisen Unto punaista taloa asuu yksinänsä
Sirkka tytär keltaista taloa asuu perheinensä.

Kuusistossa hallitus murheet listas nollaan
ei tunnu vaivat, kolotukset - eläkkeellä ollaan.

Vuokko sekä Pauli tekee tähän jatkoa
ettei tule kronikkaamme turhan vuoksi katkoa.

KIITOS!

HATTULANMÄKI  JATKUU     Pajasanomat  4/2004

Vuokko ja Pauli jatkaa tähän, Hattulanmäen osuuteen vielä vähän.

Kylän raitti kääntyy Hattulanmäkeen,
josa jo luimme muutaman säkeen.
Tien perältä jos lähdetään:
Kari Jalli isännöi Kehämäkeä.
Kylässä hänellä käy monenmoista väkeä.
Autot ne ajavat tuhatta ja sataa,
luulisi Hattulanmäentien olevan Formularata.

Aidan takana on Vastamäki.
Siellä asustaa nuori väki.
Hirsitalo uusi metsän laidassa,
molemmilla asukkailla hiki paidassa.
Mika metsät karjoittaa ja Minna palkat laskee.
Vielä ehtivät he iltalenkille,
se on pantu mäessä merkille.

Mäen uusimmat tulokaat,
on Pajusen uudet asukkaat, Pauliina ja Mika.
Vuotta kaksi ovat asuneet, he talossa vasta.
Heillä myöskin on kaksi pikkuruista lasta.
Kotona Pauliina lapsia hoitaa.
Mika Sallilassa sähköiset työt taitaa.

Tuomolan tila toisella puolen mäkeä.
Siellä on aika paljon vierasta väkeä.
Koulutilan pelloilla ja navetassa,
käy nuoria maa- ja karjataloustaitoja oppimassa.
Julkunen ja Lempinen siellä tunnetaan,
kun raitilla vastaan tullaan, niin Terve huudetaan.

Hattulanmäestä oikalle,
on tiilitalo oikein soma.
Se on Annan ja Kaukon oma. 

Tästä kronikkaa saa
Anna ja Kauko jatkaa

PETÄJOKI       Pajasanomat 5/ 2004

On paikka meille mieluinen
vaikka onkin vähän tuulinen
suurelta aukealta puhaltaa
se kukat kaikki paleltaa.

Petäjoentie on kuoppainen
toisinaan hyvin pölyinen
henkeen ottaa, ahdistaa
kun ei puhdasta ilmaa saa.

Naapurissa meidän asustaa Sirkka
postia käy katsomassa oisko tullut pirkka.
Kukkiansa hellää, hoivaa
kastaa muistaa lämpimällä
suojata myös pakkaselta.

Autio täällä on Koskisen talo
loista ei ikkunoista pieninkään valo.
Kesällä sauna joskus lämpiää
ovat tulleet lomaa viettämään.

On lähellä talo Knaapisen
Arvi ja Tuula isännät on sen.
Tytöt ovat opiskelemassa
Matias on armeijassa.

Talo uusi on maantien laidassa,
spirea kasvaa pensasaidassa.
Sen omistavat Ilkka ja Riina
heillä lapset Iisakki ja Iita.

Kun katson alas mäkeä
siellä onkin vierasta väkeä.

Poiketaanpa sitten Seppälään
Antin ja Ailin isännöimään
on heillä puuhaa yhtä ja toista
touhua paljon monenmoista.

Tässä teille terveiset Saarelasta!
Tästä jatkaa Paijat

HÄMEENTIE - JOENPERÄNTIE                Pajasanomat 6/ 2004

Seppälästä tietä vasempaan
Allin mökissä myös asukkaat.
Tienpäässä Varpulan talo on,
Vilmusenahot siellä asustaa
Hämeentietä Kauhanojalle päin
tien varrella tienviitta Joenperään päin.

Suonpään talo koivujen keskellä
Seppo ja Mirja eläkepäiviä viettävät.
Kesäasukkaita kolmessa talossa on
heitä kaikkia emme tunnekaan.
Lindholmilla myös uudet asukkaat.
Lähteellä suru suuri, sieltä Pentti poissa on,
Senja Penttiä kiittäen, surren muistanee.

Mattilan talo tyhjillään,
Saima kaupungissa yksinään.
Reijosella Antti ja Anu sikoja porsittaa,
niitä myös he kasvattaa,
tytöt koulua käy, hevosta ruokkii ja ratsastaa.

Markkulan Jouko luomua viljelee, Anja luomua tarkastelee.
Veljet emäntineen viljaa viljelee, Arto kanoja munittaa,
niitä myös kasvattaa.

Suksetpa tästä jatkakoon

JOENPERÄNTIEN ALKU          Pajasanomat 7/2004

Kun Sukselta eteenpäin lähdetään
on vuorossa Martikainen.
Pirkko kaupungissa asustelee,
usein kuitenkin Joenperään ajelee.

Mäkisen Sulo töissä pyöräili,
yksi oleli,
sitten ystävän vierelleen löysi.

Koririnnat lomillaan
Lappalaisen paikkaa asuttaa.
Nieminen ohitse ajelee
ja autoja kotonaan laittelee.

On pimeänä usein Markkulan Pentin talo.
Pentti kun rekkaa kuljettelee
ja harvoin kotonaan vierailee.

Pohjan tila otettu on kurssitoimintakäyttöön,
on kurssit monet pidetty ja luontopolku avattu.
Ei Mäkelän Marjalla huolta ole kodin sähkötöistä
kun talossa monta sähköhommiin perehtynyttä on miestä.

Tapion kanssa Marja usein ulkoilee
ja koiraa taluttelee.
Toisella puolen tietä eläketuvassaan
Marjan isä Heikki Leimu asustaa.
Pihat kauniiksi on laitettu
kivillä kukilla koristettu.

Seuraavana metsän laidassa on paikka Välimaan
tämän talon asukkaita en tunne laisinkaan.
Tuo punainen tupa soma
on Leimun Riitan oma,
Riitta sitä lomillaan koristaa
muulloin poikansa kanssa Turussa asustaa.

...jospa tästä tatkaisi vaikkapa Leimun Heikki...

JOENPERÄNTIEN JATKUU        Pajasanomat  9/ 2004

Tämä kyläkronikka on teille kaikille varma tuttu,
mutta minulle se on outo juttu
kun uutta ei muista ja vanhatkin asiat mielestä poistuu,
niin kirjoita siinä sit jos mieleen muistuu.
Nyt ajattelenkin jos lopettais tähän,
vai jatkaisko vielä vähän.

Näillä kulmilla kronikka on tainnut kiertää
lähes kaikki talot,
mutta kaikista ei iltaisin tuiki valot.

Ennen TV:tä kännykkää ja nettiä
oli ympäristö ja koko maailma kaikella
tavalla aivan toinen
näin jälkeen ajatellen suurenmoinen
miten sillloisilla välineillä ja koneilla
ehdittiin tehdä kaikenlaiset työt,
joskus varmaan avuksi otettiin ilta tai aamu yöt.

Kun olin pikkupoika aikuiset
joskus Peltoisissa kävi,
jos mukaan pääsi niin kauppalan
sillä reissulla näki
Pitkään on jo kaupungissa käyty
ja autolla matka taittuu nopeasti,
taas on uusi aika edessä
kun vuoden kaksituhatta viisi
alusta ollaan kaupunkissa jatkuvasti.

En oikein tiedä miten nuorena asiat näki,
mutta jos kauppalaan lähti
aina vastassa oli maamieskoulun mäki,
nyt tie on tasaista koulun paikkeilla tuolla
maamieskoulu on kyllä tien oikealla puolla.
Paljon on uusia taloja rakennettu
ja tuskin sitä vuosien päästä huomaa kukaan,
vanhoja myös on korjattu tarpeen mukaan.

Niin muuttuu ympäristö, maisemat ja me kylien asukkaat tämän kaiken myötä vaatinut on se kaikki paljon työtä. Kai löytyy taas joku joka jatkaa
tätä kirjoitamisen sarjaa kun ei nyt
juuri tarvitse paimentaa tätä vaalikarjaa.

JK
Toivon lehden toimitukselta myönteistä
suhtautumista tämän juttuni julkaisun suhteen
Heikiltä täällä Joenperäntien varressa
se vei iltapuhteen,
ei mitenkään korvata tartte mutta
ei tekstiä palauttaakka saa
se jos tuntuis olevan loukkaavaa.

Hyvää Joulun 2004 odotusta kaikille
H:L 

Seuraavaksi kronikka matkaa...
   ...Jalon Johannalle, joka jatkaa.

VANHA HÄMEENTIE - ALKU   Pajasanomat 10 / 2004

Monena ehtoona koitin kyläkroikkaa runon muotoon laittaa
ja rupes aika pian pääkoppaa haittaa.
Helanderin teurastamon nurkka näkyy ikkunasa
vaikka ei taida teurastamolla olla tietoa ahertajasta.

Metsolantiekin kuuluu Kauhanojaan
vaikka puolikas se onkin vaan.
Lähteenmäen Seppo matkalla katrastaan paimentaa
kotona kolme lätkän pelaajaa vaikka Seppo taitaa olla myös mukana.

Tuitun talo punainen, Lähteenmäki entinen, perheelle on kotoinen.
Maamieskoulu mutkan takaa, rakennus on suuri, vakaa.
Maamieskoulun tuolla puolen Ilkka talostansa pitää huolen.
Isoveli vastapäätä Jaloa, pitää Ilpo kotitalo.

Tää on siittä seutua mukavaa, matotkin täällä puhtaaksi saa.
Joki antanut on nimia tonteille, rantoja riittänyt on useille.

Samilla on tontti rantainen, mukaan luettakoon myös Tiiri ja Oittinen.
Joen läheisyydessä on myös Julkunen, tien laitaan rakensi hän talon vaaleansinisen.

Nyt on käyty läpi kylän osa tämä, Pirkko taikka Kauko, pitäköön
nyt kynän lämpimänä

VANHA HÄMEENTIE - JATKOA ALULLE    Pajasanomat 2/ 2005

Kylätoimistolta kun Vanhaa Hämeentietä itään käännyt Loimijoen rannan eläkeläisparatiisiin saavut.

Ojalan Kaukon pyöräilemässä varmaan bongaat
hän valokuviin menneet ja nykyiset kirjaa.

Kreivilän Eila ja Heikki maata myllää
makoisat tomaatit, potut ja porkkanat kasvaa kyllä.

Lapin poika Hyvösen Esa joesta kalaa nappaa
isoja, maukkaita kaloja, hauki 7 kg, toim. huom.

Pirkko Neroa huhuaa tai tien laitaa kuljettaa – vai kumpi kumpaa
aamulla ainoana tienoolta töihin itsensä kampeaa.

Kasvin Irja ja Heire aikoinaan oppilaat ja koulut huolsi
nyt linnut, oma talo ja lapset perheineen iloa tuopi.

Matkaa jatkaessa joenrannan talot vaan komistuu
Färkkilän ja Silvanderin maisemissa joenniemekkeen kuuset monistuu.

Tien toisella puolella Rantasen Soilin ja Eskon sekä Lehtisen Sirkan ja Lassen talot vierekkäin puiden katveessa.

Lehtisen Tomi kylän uusinta taloa joenmutkaan rakentaa
näin uuden polven paluu- ja rakennusbuumin kylään aloittaa.

Joenrannan mäellä Kurrit sekä Niemen Ritva ja Unto poikineen asustaa
ja pyöräilyä hekin harrastaa.

Tällä kertaa Heikolaan ehdittiin, tästä kaiketi Riuttaskorvet jatkaa.

 (Nimim. K.O:n tiedot ja P.H:n sanat)

SIEPPALA         Pajasanomat 5 / 2005 

Kirj. Perhe Riuttaskorpi

Hyvä on asua Sieppalassa, savisella maalla viljavalla.
Hoidella lehmiä lystikseeen, joissa työtä riittää kyllikseen.
Lapsetkin innolla mukana hiuskaa, kyllähän heiltä työnteko luistaa.

Naapuritalossa Nummilassa, lehmät ei enää käyskele haassa.
Pelloilla kauniisti kasvelee viljaa, sitä tuuli huojuttaa hiljaa.
On asukaat ahkerat talossa tässä, aina ovat jotain tekemässä.

Mennäänpä eteenpäin pieni matka, käännytään oikealle alas mutka.
Kesä tyo lomalaiset Turusta tänne, punaiseen mökkiin ja perunamaalle.
Täällähän lysti on elellä maalla, vaikkei lehmiä näykään haalla.

Kaukaisen Kauko ja vaimonsa, asuvat ihanassa lintukodossa.
Joka kesä jotain uutta he laittaa, hieno siitä on ohitse matkaa taittaa.
Kun saa katsella kauneutta pihan, tulee siitä iloiselle mielelle ihan.

Niinpä on vuorossa Roineen talo, siinä asuu nuori perhe jalo.
Iloinen vilske pihalla käy, lapset kun siellä leikkiä lyö.
Sami nostureita maailmalle laittaa, joilla voi ihmiset taakkoja siirtää.

Keinäsen mäeltä kuuluu iloinen lasten melske, siellä kun menossa on leikin helske.
Kylän äidit ja isät Keinäsiä kiittää, kun töihin lähtiessä saa lapset hoitoon hyvään heittää.

Keinäsen vieressä on Ketolan talo, siellä Hannu asuu kera äitinsä.
Hannu ahkerasti pyörällä tietä loikkaa, aina hän tiellä iloisesti moikkaa.

Kun syksy tänne entää, niin Ruotsin pariskunta etelähän lentää.
Mutta jälleen kevät säällä, me näemme heidät täällä.  - Tervetuloa!

Sitten käännytäänkin Reivinmäentielle, jospa tästä jatkaisi Marja Järvenpää.